JukkaIllman Toisinaanajattelija

Verotus

Miten aloitetaan blogi? Pitäisi varmaan puhua vyötä alempana sijaitsevien asioiden tiimoilta päästäkseen pinnalle. Ikävä kyllä minulla ei nyt tällä kertaa ole sieltä mitään sanottavaa.

Lähdetään nyt sitten vaikka siitä, että kaikkien nykyisen ajan meteleiden mukaan julkinen sektori on liian suuri. Tarkoittaako tämä sitä, että meillä on liikaa lääkäreitä? Vai kenties liikaa poliiseja tai opettajia? Jotain on liikaa, mutta nämä asian saarnaajat eivät taida tietää, mitä on liikaa. Ne liiat ovat oikeasti palveluita, joita sinä, minä ja meidän vanhempamme tarvitsemme joka päivä. On ikävää huomata, että sitä tarvittua lääkäriä ei enää olekaan tai kirjasto meni kiinni, koska se oli haitallinen kustannus.

Tästä päästäänkin sitten asiaan nimeltään verotus. Joidenkin suurten ajattelijoiden mukaan verotusta pitää keventää, jotta kulutus lisääntyisi. Oikeasti yleinen verotuksen keventäminen johtaa kulutuskysynnän vähenemiseen, koska tulojen yläpäässä lisääntynyt tulo ei lisää kulutusta ja verotuksen keventymisen kautta tapahtuva tulonsiirtojen vähentyminen pienentää tuloja ja kulutusta pienituloisen kansanosan keskuudessa. Verotulojen väheneneminen johtaa myös julkisen sektorin työllisyyden vähenemiseen, joka omalta osaltaan vähentää kulutuskysyntää. 

Näin maailma menee ja näin se menee jatkossakin, jos sen annetaan mennä. Muutos ei oikeastaan vaadi muuta kuin sen, että joku pysähtyy ajattelemaan. tai kysymään naapuriltaan, että missä nyt oikeastaan mennään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Olet oikeassa. Julkisen sektorin vähentäminen lisää työttömiä, ellei työttömiksi jääville saada samaan aikaan lisää työpaikkoja yksityiseltä sektorilta. Valtion virkakunnasta en osaa sanoa, mitä siellä on tarpeetonta, mutta kunnissa ja kuntayhtymissä, joka on terveydenhoitoa eli sote-aluetta, on aivan liikaan väliportaan hallintoa ja suunnittelijoita.

Siitä ei mikään tehostu, että erilaisia papereita tuotetaan ja kiikutetaan virkamieheltä toiselle. Käytännössä he työllistävät toisiaan ihan sisäpiirinä, josta varsinaiselle toteutukselle on vain haittaa. Näin ainakin kotikunnassani Saarijärvellä toimii lähes koko rakennusvirasto.

Vaikka rakentaminen vähenee, kaavoittajia ja kaiken sortin valvojaa on enemmän kuin ennen. Tehdään kyläkaavoja, joilla kuvitellaan kylien elpyvän uuteen elämään, kun tosiasia on, että yhä harvempi haluaa asua sivukylällä ja siellä olevat omakotitalot on olleet alennusmyynnissä jo pitkään.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olet väärässä Viljo. Toki julkiselta puolelta työt vähenenvät. Mutta kun sääntely vähenee ja ihmisten käytettävissä olevat varat lisääntyvät, alkaa synytyä järkevää työtä sinne missä sitä tarvitaan.
Julkinen on nyt puolustusasemissa ja jokaista vanhaa rakennetta perustellaan viimeiseen asti.

Kun tällaisen tavallisen duunarin verot ja maksut ylittävät yli 50% tuloista, lähes 60. Valtio velkaantuu siitä huolimatta kiivaalla tahdilla. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että metsään on menty vahvasti. Tavallisen duunarin vero ja maksutaakka yhteiskunnalle pitää saada 40% tietämiin, että tässä on edes hitunen järkeä. Mutta se vaatii jo melkoisen remontin. Tuskin sitä tulee ennen velkahanojen sulkeutumista.

Tämä on suurten ikäluokkien luomus ja menee hautaan, kun suuret ikäluokat poistuvat. Jäljelle jää velka, jonka hoidosta tulee kuntien ja valtion budjettien yksi suurimmista menoeristä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Jp Lehto, Kun tuosta vaan ilmoitat, että olen väärässä, olisi kohtuullista kirjoittaa myös, että missä kohdin. Tavallisen duunarin vero ei nykyisellään ole 50 % tuloista. Pitää olla satojen tuhansien vuositulot ennen kuin vero nousee noin korkealle. Se on moninkertaisesti ns. tavallisen duunarin tuloihin verrattuna. Lisätöistä voi kyllä mennä ennakkoa jopa 60 prosenttia, mutta sekin oikenee lopullisessa verotuksessa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Lyhyt ja puutteellinen kertaus.

Palkasta menee veroa ja veroluntoisia maksuja pitkälti yli 30%. Noin 35 itselläni. Sitten loput rahat menevät kauppaan ja laskuihin. Jos ottaa, että 24% alv + valmisteverot ym... Sitten polttoaineverot, kiinteistöverot, autonkäyttövoima ym... ollaan jo lähellä 60%. Lapsiperheellä kun ei juuri sijoitettavaa jää, vaan kauppaan ne menevät.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Eihän näitä ihmiselle elintärkeitä palveluita tule poistaa ! Mutta verotusta kyllä kyetään vähentämään poistumalla EU:sta.
Sinnehä niitä verovaroja menee aina vaan enenevässä määrin ja näiden direktiivien valvomiset virkamiehineen aiheuttaa turhia kuluja. Ytittäjillä on tukalat paikat,kun koettavat noudattaa lisääntyviä määräyksiä ja niistä koituvia menoja !
Kunnilla ei ole varaa pitää palvelujaan kunnossa,kun Valtio kaappaa rahat jaettavaksi muualle !
Kylläpä me ollaan "humaaneja".

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Veroastetta määritettäessä pitää ottaa huomioon, mikä on tulonsiirtojen osuus ja mikä menee virkakunnan ylläpitoon. Selvää on, että hyvätuloinen maksaa sekä varsinaisia veroja että arvonlisä- ja valmisteveroa enemmän kuin pienituloinen, joka ei maksa valtion veroa lainkaan. Verotuksen kautta tehtävät tulonsiirrot ovat kuitenkin eri asia kuin julkisen sektorin osuus kansantaloudesta.

Käyttäjän JukkaIllman kuva
Jukka Illman

Pieni- ja keskituloisten valtion tuloverotuksen alentaminen lisää kulutusta, jos tuloverotuksen alentaminen ei samalla tarkoita sitä, että valtion verotulojen väheneminen yhdessä verotuksen muodossa nostaa kulutusveroja tai kunnallisia veroja. Suurempituloisen kansanosan verotuksen keventäminen lisää säästämistä, ei juuri minkään tiedon mukaan kulutusta.

Kun määritellään verotusta ja julkisen sektorin kokoa yhteiskunnassa, ei ole olemassa mitään oikeita absoluuttisia numeroarvoja kummallekaan. Pohjoismaiden historiaa katseltaessa voidaan nähdä, että täällä käytössä ollut malli, jossa verotus on kohtuullisen korkeaa ja iso osa palveluista hoidetaan julkisen vallan kautta, on tuottanut kansainvälisesti vertaillen hienoja tuloksia lähes kaikille ihmisille.

Esimerkin kautta voidaan melko hyvin kyseenalaistaa joku muu toimintamalli. Lasketaan verotusta > julkista terveydenhuoltoa on karsittava > yksityistä terveydenhuoltoa on kasvatettava > julkista hallintoa ei voida tällä perusteella pienentää, koska sen yksityisen toiminnan kilpailuttaminen, hankinta, valvonta ja sääntely vaatii entisen kokoisen tai suuremman joukon byrokraatteja. Käyttäjä sitten maksaa terveydenhuollostaan sen verran enemmän, että hänen verosäästönsä siirtyy voitoksi yksityiselle palveluntoimittajalle. Missä se yleinen hyöty tässä syntyy, on minulle ja monelle muulle ikuinen arvoitus.

Käyttäjän JukkaIllman kuva
Jukka Illman

EK tuli tänään vuorostaan julkisuuteen verovähennysten ja julkisen sektorin alasajon merkeissä. Neljän miljardin veronkevennyksillä ja kolmen miljardin säästöillä seuraavan vaalikauden aikana julkisella puolella saadaan kuulemma Suomi nousuun.

Lukemassani uutisoinnissa ei tarkkaan kerrottu verotuksen kevennysten jakoa ehdotuksessa, mutta keskituloisille markkinoidun porkkanan koosta saattoi laskea, että tavoitteena olisi keventää verotusta kaikilla tulotasoilla prosentuaalisesti. Eli täysin todistamatonta suurituloisille suunnattujen verokevennysten positiivista vaikutusta kulutukseen markkinoidaan tässäkin.

EK:n ehdotus tarkoittaisi suuruusluokaltaan 50000 työpaikan vähentämistä julkiselta puolelta. Tämän negatiivinen vaikutus kulutuskysyntään ei voi olla kovin vähäinen. Vaikutus julkisten palveluiden laatuun ja määrään voisi olla tyrmäävä jo vuosikausia näivetetyille organisaatioille. Ei niistä löydy tällaisia määriä turhia paperinpyörittäjiä, vaan vähennykset kohdistuisivat pääosin niihin perustason palveluja ihmisille antaviin työntekijöihin.

Toimituksen poiminnat